(KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
ON varmasti uskomaton tunne, kun oma valokuva lähtee leviämään internetissä ja sen näkevät kymmenet miljoonat ihmiset.
”Se oli varmaan 2016 vuoden lopussa, kun julkaisin kuvan kodasta, ja muutamassa kuukaudessa sillä oli miljoonien yleisö”, Joonas Linkola, 27, muistelee.
Linkola oli ollut Lapissa tekemässä somekampanjaa hiihtokeskus Pyhälle, kun hän julkaisi kotakuvan Instagramissa. Pian palvelun muut käyttäjät jakoivat kuvaa edelleen lähes 200 kertaa.
”Olin vaan, että herran Jumala. Pari kertaa olen onnistunut tekemään samanlaisen viraali-ilmiön. On tosin aika vaikeaa luvata asiakkaalle, että teen teille tästä sellaisen viraalijutun.”
Veli Konsta Linkola, 25, nyökyttelee vieressä. Veljekset tietävät, kuinka vaikeaa sosiaalisessa mediassa on saavuttaa näkyvyyttä. Toisaalta he myös tietävät, miten näkyvyydellä ja kiinnostavilla sisällöillä vuollaan rahaa.
Linkoloilla on yhteinen osakeyhtiö, jonka kautta he tekevät muille yrityksille esimerkiksi konsultointia, sisällöntuotantoa ja kampanjoita sosiaaliseen mediaan.
Joonas Linkola listaa esimerkkejä asiakkaista: UPM, Samsung, Neste, Momondo.
”Arvioisin, että parin viime vuoden aikana lähes 100 prosenttia tuloistani on tullut somesta”, hän sanoo. Tämä tosin muuttunee tulevaisuudessa, sillä Linkola on juuri aloittanut helsinkiläisen analytiikkayrityksen markkinointijohtajana.
”Yhdestä julkaisusta omassa kanavassa voi laskuttaa noin tuhat euroa, mutta hinnat heittelevät projekteissa paljon.”
Jos projektiin halutaan esimerkiksi kuvalisenssejä, somekonsultointia, kanavien kuratointia tai videoita, niistä saa pulittaa ylimääräistä.
Konsta Linkolalle some tuo arviolta puolet tuloista ja puolet tulee valokuvauksesta. Työn ohella hän opiskelee yrittäjyyttä ja tiimijohtamista Tampereen ammattikorkeakoulussa.
JOONAS Linkolalla on Instagramissa noin 129 000 seuraajaa ja Konsta Linkolalla lähes 60 000.
Molempien Instagram-sivut hehkuvat kuvilla Suomen luonnosta. Kuten se viraaliksi levinnyt kotakuva, julkaisut ovat kuin suoraan Suomea markkinoivasta matkailulehdestä. Se ei toki ole sattumaa.
”Kun Lonely Planet 2016 julkaisi listan, jonka mukaan Suomi on yksi maailman kolmesta kiinnostavimmista matkustuskohteista, tuntui siltä, että olen ollut mukana tässä”, Joonas Linkola sanoo.
”Kun miettii, paljonko olen itse ollut vaikka tekemässä Instagram-julkaisuja ja paljonko niitä on jaettu ympäri maailmaa ja julkaistu isoissa medioissa.”
Veli Konsta nyökyttelee jälleen. Viimevuotisista tunnustuksista maailman medioissa on ollut kiittäminen aktiivisten suomalaisten viestijöiden, hän sanoo.
”Jep, niitä on ehkä muutama sata oikeasti. Tuollaisesta tunnustuksesta ei voi antaa kiitosta joillekin poliitikoille tai mainoskampanjoille”, Joonas Linkola jatkaa.
”Tämä on ollut harrastajien, puoliammattilaisten ja puskaradion menestystarina.”
LINKOLAN veljesten tarina sai alkunsa Järvenpäästä. Joonas, Konsta ja sisko Inari asuivat vanhempiensa kanssa vanhassa hirsihuvilassa Ristinummella, aivan Järvenpään etelärajalla lähellä Tuusulaa.
Lapsuus oli molempien mielestä idyllinen ja Ristinummi ”lintukoto”. Veljekset polkivat pyörillään pellon halki Tuomalan kyläkouluun Tuusulaan, kävivät partiossa ja musiikkikoulu Suzukissa.
”Muistan, kun rehtori piti puheen kuudennen luokan kevätjuhlassa. Olisin saanut reilu oppilas -palkinnon, mutta kieltäydyin käyttämästä pyöräilykypärää enkä saanut sitä palkintoa”, Konsta Linkola muistelee ja molemmat nauravat.
”Olemme saaneet olla rohkeita ja aktiivisia tyyppejä. Sellaisia olemme uskaltaneet olla myöhemminkin.”
Linkoloiden vanhemmat opettivat lapsilleen, ettei ole paha asia, jos kokeilee jotain uutta ja epäonnistuu. Isä oli nuorempana itse työskennellyt yrittäjänä ja kannusti lapsiaan kokeilemaan samaa.
”Faija on sanonut, että yrittäminen ei ole pahasta. Monia oikein pelotellaan yrittämisellä, mutta meidän isä sanoi, että voitte aina mokata ja tulla kotiin, yrittäkää vaan”, Joonas Linkola sanoo.
KUN veljekset olivat parikymppisiä, Konsta kiinnostui valokuvaamisesta ja Joonas videoiden tekemisestä.
Kuutisen vuotta sitten he marssivat Järvenpään kaupungintalolle esittelemään ideansa markkinointivideosta. Kaupunki tarttui ideaan, ja Järvenpäästä tuli Linkoloiden ensimmäinen asiakas.
”Katsoin sen videon varmaan vuosi sitten. Kyllä siitä tuli nostalginen olo. Silloin fiilisteltiin, kun saatiin joku ihminen hiihtämään kameran ohi ja mukaan vähän hidastusta”, Joonas Linkola sanoo.
”En koskaan katso omia vanhoja julkaisuja sillä silmällä, että olinpas huono, vaan enemmänkin niin, että vähän on ollut lapsellista tuo toiminta. On iloittu siitä, että aurinko paistaa taivaalta tuosta kulmasta.”
Konsta Linkola on samaa mieltä. Hän ei ole koskaan esimerkiksi poistanut omia vanhoja kuviaan Instagramista.
”Ei niissä ole mitään hävettävää. Ulkopuoliset voivat nähdä niissä jotain muuta, mutta minä näen niissä, että kundi on yrittänyt ja kokeillut, sillä on ollut hauskaa jo tuolloin”, hän sanoo.
LINKOLAT tekevät edelleen toisinaan yhteistyötä. Seuraavaksi he haluavat tehdä jotain yhteiskunnallisesti vaikuttavaa.
”Neuvottelemme kahden viikon yhteistyötä Helsingin mainosnäyttöjen kanssa. Voisi tehdä jonkun hyväntekeväisyysjutun. ”Linkola brothers goes metsä”, osta metsää ja rauhoita se, jotain sellaista”, Joonas Linkola visioi.
”Sitä minä ajattelin. Ehkä Konsta tekee ensin oman ehdotuksensa ja sitten tehdään kompromissi.”
Konsta Linkolaa kiinnostaa myös ympäristönsuojelu. ”Se voisi olla tärkeää näinä aikoina”.
Se tekisi myös kunniaa Luonnonperintösäätiölle, jonka aloitti meidän sukulaisemme Pentti Linkola, Joonas jatkaa.
Oletteko te sukua?
”Joo, kaukaista sukua. Lähtökohtaisesti kaikki Linkolat ovat jollain tapaa sukua”, Konsta Linkola sanoo.
”Olen viettänyt hänen kanssaan jonkun verran aikaa viime vuosina. Ei häntä kaikki enää tunne, harvemmin se tulee enää edes keskusteluissa esille. En tiedä, onko sillä (sukulaissuhteella) ollut mitään vaikutusta meihin, mutta onhan se ihan kova kundi.”